LASTEN TOIMINTATERAPIA
Lapsen terapia on koko perheen projekti.
Terapiamaailma tekee jatkuvaa yhteistyötä päiväkotien, koulujen, sairaaloiden ja perheiden kanssa. Lasten toimintakyvyn parantaminen on usein monialainen ja pitkäkestoinen projekti. Siihen liittyy usein myös muita terapiamuotoja, jolloin terapiasuunnitelmaa ja sen etemenistä tulee koordinoida myös muiden terapeuttien kanssa.
Lapsen näkökulma
Se voi helposti jäädä ottamatta huomioon. Lapsena saadut opit, kokemukset ja muut elämän eväät ovat kuitenkin ratkaisevia sen kannalta, millaisen elämän hän elää. Siksi lapsen näkökulma on tärkeä, kun toimintaterapiaa toteutetaan.
Mikä lasta kiinnostaa? Mitkä ovat hänen vahvuutensa ja miten näitä käytetään hyväksi toimintakyvyn parantamiseksi? Nämä ovat niitä kysymyksiä, joita mm. käsittelemme, kun suunnittelemme lapsen toimintaterapiaa.
REITTI PAREMPAAN ELÄMÄÄN
Toimintakyvyn rajoitteet paitsi myrkyttävät mielen, myös haittaavat ihmisen käytännön elämää. Esimerkkikertomus lapsen terapiapolusta.
Päiväkodissa, eskarissa tai esim. 1.luokalla on herännyt huoli lapsen kehitykseen liittyen. Asian on luultavasti huomannut opettaja, koulun tai päiväkodin henkilökuntaan kuuluva tai lapsen vanhempi. Lapsi ohjautuu koulupsykologille, terveyskeskukseen, erikoissairaanhoitoon OYS:iin tai esim. LaNu-työryhmään Oulun kaupungilla. Lapselle tehdään arviot sekä asetetaan mahdollisesti diagnoosi (KELA:n vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapiat vaativat aina diagnoosin).
Tämän jälkeen tehdään kuntoutussuunnitelma, johon voi sisältyä esim. toimintaterapia. Terapia toteutetaan tavoitteellisesti käyttäen kehitystä tukevia terapeuttisia menetelmiä. Lasten kohdalla nämä ovat yleensä pelejä, leikkejä ja keskusteluja jotka ovat lapselle luonteva tapa toimia ja oppia . Onnistumisen kokemukset ovat tärkeä osa terapiaa. Lapsen vanhemmat hakevat terapiaa KELA:lta lääkärin kirjoittaman B-lausunnon perusteella. Terapian yhteyteen voi liittyä myös ns. kuntoutustuki. Jos KELA myöntää terapian, vanhemmat valitsevat terapeutin KELA:n listoilta. KELA kilpailuttaa terapian tarjoajat 4 vuoden välein tuottamaan avokuntoutuspalveluja.
“Käytämme menetelmiä, jotka tukevat lapsen luontaista tapaa toimia ja oppia. Onnistumisen kokemukset ovat tärkeä osa toimintaterapiaa.”
Vanhemmat ottavat yhteyttä valitsemaansa palvelun tuottajaan jonka jälkeen sovitaan tapaaminen, asetetaan yhdessä tavoitteet (pohjana hoitavan tahon suositus ja näkemys terapian tarpeesta) sekä sovitaan tapaamistiheydet ja ajat. Terapian tuottaja tekee tämän jälkeen kuntoutujalle terapiasuunnitelman, jota noudatetaan ja seurataan kehitystä säännöllisesti. Suunnitelman tavoitteisiin tehdään mahdollisia tarkennuksia edistymisen mukaan. Terapiaan liittyy yleensä säännöllinen verkostotyö hoitavan tahon, perheen ja lapsen sekä mahdollisesti muiden ammattiryhmien kanssa tavoitteisiin pääsemiseksi. Mikäli ehdot KELA:n myöntämälle terapialle eivät täyty, voi terapian maksajana olla myös PPSHP eli sairaanhoitopiiri. Myös nämä terapiat ovat erikseen kilpailutettuja palveluntuottajien osalta.
